Skip to content

Flunssa

Flunssa johtuu yleensä siitä, että ylähengitysteiden limakalvoille on tunkeutunut flunssaviruksia. Usein immuunipuolustus hoitaa viruksen ennen kuin sitä ehtii huomatakaan, mutta joskus virus voi saada jalansijaa ja aiheuttaa oireina esimerkiksi aivastelua, nenän vuotamista ja väsymystä. Flunssa vaikuttaa ennen muuta nenään mutta usein myös kurkkuun, nieluun ja sivuonteloihin. 

Aikuiset vilustuvat yleensä 2-4 ja lapset 6-8 kertaa vuodessa*.  Tavallisimpia flunssaviruksia ovat rinovirukset, joita on toistasataa erilaista tyyppiä.  

Useimmat flunssat ovat lieviä ja menevät ohi itsestään viikossa tai parissa. Jos flunssa ei mene ohi, se voi johtua siitä, että yhdenlaista virusta on seurannut toinen ja olet itse asiassa sairastunut kahteen flunssaan peräkkäin. Siinä ei sinänsä ole mitään huolestuttavaa. Mutta jos flunssa kestää pitkään ja siihen liittyy korva-, kurkku-, hengitystie- tai sivuontelo-oireita, voi olla että kyseessä on flunssan jälkitauti, ja siinä tapauksessa pitää ottaa yhteyttä sairaanhoitoon. Niin pitää tehdä myös, jos pitkäaikaiseen flunssaan liittyy yli neljä vuorokautta kestävä kuume tai jos kuume nousee uudelleen. 

*Lähde: Duodecim Terveyskirjasto (flunssa lapsella, infektioherkkyys aikuisilla ja influenssa)

Itämisaika 

Flunssan itämisaika vaihtelee viruksittain; yleensä se on 24-72 tuntia. Rinovirusinfektioissa oireet voivat alkaa jo tätäkin aiemmin. Joidenkin muiden virusten kohdalla itämisaika tartunnasta voi puolestaan olla muutama päivä. Usein flunssan alkaminen yhdistetään pari päivää aiemmin sattuneeseen kylmettymiseen. Nykytiedon perusteella tällaista yhteyttä ei kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse on sattumasta. Flunssa vaatii aina virustartunnan, yleensä ihmisestä toiseen. 

Miten flunssa tarttuu? 

Flunssa tarttuu yleensä suoraan ihmisestä toiseen. Flunssapotilaalla on runsaasti aiheuttajavirusta erityisesti nenäeritteessä, josta se kulkeutuu käsien kautta herkästi toisen lapsen käsiin ja edelleen nenään. Käsien pesu on tärkein yksittäinen keino ehkäistä flunssan leviämistä niin kotona kuin päivähoidossa. Flunssa tarttuu myös ilmateitse pisaratartuntana. Reipas niistäminen sisätiloissa aiheuttaa tartuntavaaran kahden metrin säteellä, aivastamisesta puhumattakaan. Käytännön kannalta kiusallinen tosiseikka on se, että flunssapotilas alkaa tartuttaa jo ennen oireiden alkamista. Niinpä flunssatartuntoja on käytännössä vaikea välttää, vaikka varoisikin yskiviä ja nuhaisia kanssaihmisiä. Suomalaisissakin tutkimuksissa on osoitettu, että flunssavirusten tarttumista perhepiirissä on vaikea välttää. Usein perheessä on flunssakautena todettavissa useammankin tyyppistä virusta. Kehittyneemmästä vastustuskyvystä johtuen perheen vanhemmat eivät kuitenkaan saa tartunnasta oireita, toisin kuin perheen pienimmät, joilla vastustuskyky on vasta muotoutumassa. Flunssavirukset viihtyvät hyvin nenäeritteessä mutta huonommin syljessä. Niinpä flunssaisen potilaan suuteleminen voi hyvin onnistua ilman tartuntaa – kunhan välttää nenäkosketusta. 

Flunssan ja influenssan ero 

Flunssan ja influenssan aiheuttajat kuuluvat eri virusryhmiin, mutta molempien oireet voivat aluksi olla samanlaiset – väsymys, nuha, yskä ja kurkkukipu. Flunssat ovat yleensä melko lieviä infektioita,  kun taas influenssa aiheuttaa vakavampia oireita jotka alkavat nopeasti ja kestävät pidempään kuin tavallinen flunssa. Äkillinen lihassärky, ruokahaluttomuus, äärimmäinen voimattomuus ja 39–40 asteen kuume ovat tyypillisiä influenssan oireita. Kuume saattaa kestää 3–5 päivää, eikä ole tavatonta, että influenssapotilas on vuoteenomana viikon tai kaksi. Flunssakin voi aiheuttaa kuumetta, mutta yleensä melko lievää ja useimmiten lapsille. 

Keneen flunssa ja influenssa tarttuvat? 

Flunssa on tavallisimpia infektiotauteja, ja sitä esiintyy kaikilla, niin vanhoilla kuin nuorillakin. Aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin 2-4 kertaa vuodessa, mutta lapsilla voi olla jopa 6–8 flunssaa vuodessa, koska heidän vastustuskykynsä ei ole vielä täysin kehittynyt. 

Influenssaepidemioita esiintyy maailmanlaajuisesti joka vuosi ja Suomessa niitä on yleensä marras-maaliskuun aikana. Tavallisina vuosina sairastuu noin 10% väestöstä.  Influenssan aiheuttavat influenssavirukset. 

viruseptin

Näin tunnistat flunssan oireet 

Väsyttääkö sinua tavallista enemmän ja onko olo voimaton? Voi olla että olet sairastumassa flunssaan. Yleinen sairauden tunne on usein flunssan ensimmäinen oire, mutta tavallisesti myös muita infektion merkkejä ilmenee nopeasti. Vuotava nenä, yskä, kurkkukipu, lievä kuume ja nenän tukkoisuus ovat klassisia flunssan oireita. 

Joskus flunssa sekoitetaan influenssaan sillä molemmat ovat virusinfektioita. Molemmat aiheuttavat hengitystietulehduksen ja samantyyppisiä oireita, mutta joitakin eroja niillä on. Yksi eroista on, että flunssan oireet ovat lievempiä ja alkavat hitaasti, kun taas influenssa iskee yleensä nopeasti ja aiheuttaa särkyä ja korkeaa kuumetta. Influenssa kestää myös kauemmin kuin tavallinen flunssa. 

Tavallisia flunssan oireita 

  • Aivastelu 
  • Nenän vuotaminen 
  • Nenän tukkoisuus 
  • Yskä / limainen yskä 
  • Kurkkukipu 
  • Käheys 
  • Päänsärky 
  • Säryt muualla kehossa 
  • Paineen tunne sivuonteloiden kohdalla 
  • Lievä kuume (tavallisinta lapsilla) 
  • Ruokahaluttomuus 

Vuotava ja tukkoinen nenä 

Flunssa iskee ylähengitysteiden limakalvoihin, jotka reagoivat lisäämällä limaneritystä. Tämä johtaa yleensä nenän vuotamiseen, joka on kehon keino hankkiutua eroon viruksesta. Samanaikaisesti vuotavan nuhan kanssa nenän sisäpinta tulehtuu ja turpoaa, niin että nenä tuntuu tukkoiselta. Tämä voi vaikeuttaa hengittämistä varsinkin yöllä makuuasennossa, kun veri pakkautuu nenään. Infektion alussa nenästä vuotava lima on yleensä melkein läpinäkyvää ja vetistä mutta paksuuntuu sitten ja muuttuu kellertäväksi tai vihertäväksi. Tämä on aivan normaalia eikä välttämättä tarkoita sitä, että kyseessä olisi jokin komplikaatio tai bakteeri-infektio. Mutta ellei nuha parane kymmenessä päivässä, ja jos poskissa, otsalla, yläleuassa tai silmien ympärillä on paineen tuntua tai kipua, flunssa on voinut johtaa sivuontelotulehdukseen. 

förkylningg

Yskä, käheys ja kurkkukipu 

Yskä on kehon tapa suojata keuhkoja hankkiutumalla eroon hengitysteissä olevasta limasta ja hiukkasista. Flunssassa on tavallista, että hengitysteiden limakalvot ärtyvät, ja se voi aiheuttaa ärsytysyskää. Muutaman päivän kuluttua hengitysteissä voi alkaa muodostua enemmän limaa, ja yskä voi muuttua rahisevaksi ja limaiseksi. Silloin yskökset voivat olla keltaisia tai vihertäviä. Myös äänihuulet voivat flunssan yhteydessä ärtyä ja tulehtua, ja se voi aiheuttaa käheyttä. 

Kuume ja särky

Kuume on merkki siitä, että immuunipuolustus hoitaa tehtäväänsä eli taistelee kehossa kiertäviä viruksia tai bakteereita vastaan. Flunssan yhteydessä kuume on yleisempää lapsilla kuin aikuisilla, mutta poikkeuksia on. Kuumeen nousun huomaa siitä, että paleltaa ja keho tuntuu aralta. Kun kuume laskee, voi sen sijaan hikoiluttaa.  

Keuhkotulehdus ja muut jälkitaudit 

Jos flunssan oireet pahenevat tai tulee uusia oireita, kuten kuumetta silloin, kun olon pitäisi jo alkaa parantua, ota yhteys lääkäriin. Tämä voi merkitä sitä, että on kehittynyt jälkitauti, joka voi vaatia antibioottihoitoa ja joissain tapauksissa sairaalahoitoa. Ikääntyneillä influenssa voi joskus alkaa hitaasti lievänä infektiona, joten jos olet yli 65-vuotias tai kuulut riskiryhmään, sinun pitää seurata oireita erityisen tarkasti. 

Mahdollisia jälkitauteja 

  • Keuhkotulehdus
  • Nielutulehdus 
  • Sivuontelotulehdus (”Poskiontelontulehdus”) 
  • Korvatulehdus 

Ryhmät, joissa jälkitautien vaara on tavallista suurempi 

  • Yli 65-vuotiaat 
  • Raskaana olevat 
  • Ylipainoiset 
  • Diabeetikot 
  • Sydän- ja verisuonipotilaat 
  • Ne joilla on krooninen keuhkosairaus, kuten keuhkoahtaumatauti tai vaikea astma 
  • Kroonista maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavat 
  • Ne joiden vastustuskyky on selvästi huonontunut muusta syystä, kuten lääkehoidon takia. 

Lapsen flunssa 

Lasten yleisin sairaus on flunssa eli nuhakuume. Lapset sairastavat flunssia herkemmin kuin aikuiset. Pienet lapset (1–3-vuotiaat) sairastavat vuosittain useita flunssia, keskimäärin 6–8 vuodessa. Erityisesti päivähoidon aloituksen yhteydessä lapsi potee herkästi monta sairausjaksoa peräjälkeen, mikä johtuu tartuntojen lisääntymisestä. 

Flunssa on virusperäinen ylähengitystieinfektio, jonka tärkeimmät aiheuttajat ovat rino- eli nuhavirukset, korona-, adeno-, entero-, metapneumo-, boka-, influenssa- ja parainfluenssavirukset sekä RS-virus. Flunssan aiheuttajaviruksia tunnetaan kaikkiaan yli 200 eri tyyppiä. Tavallisin aiheuttajavirus on rinovirus, josta tunnetaan yli 100 eri alatyyppiä. Toisinaan potilaalta löytyy parikin eri virusta. Oireiden perusteella ei flunssan aiheuttajavirusta pystytä päättelemään, eikä asialla ole suurta merkitystä. Aiheuttajaviruksen tutkimiseksi on olemassa testejä, joiden avulla lapsen ysköksestä tai nenänielun eritteestä voidaan virukset osittain tunnistaa. Näistä testeistä on hyötyä sairaalapotilailla, mutta harvemmin avohoidossa. 

Flunssa on aina seurausta virustartunnasta, eikä se johdu esim. kylmettymisestä. Syksy ja talvi ovat flunssan kulta-aikaa, mikä on seurausta virusten kausivaihtelusta. Flunssan itämisaika tartunnasta oireisiin vaihtelee alle vuorokaudesta muutamaan päivään (rinoviruksen itämisaika on 1–3 vrk). Ensimmäisinä elinvuosinaan lapset ja vauvat sairastavat usein flunssaa. Vauvat ja alle 2-vuotiaat lapset eivät yleensä tule immuuneiksi heihin tarttuville viruksille. Vanhemmat lapset tulevat sen sijaan usein immuuneiksi virukselle, mikä on tärkeää vastustuskyvyn kehittymisen kannalta. Joka kerta kun lapselle tulee infektio, syntyy nimittäin vasta-aineita, jotka tekevät hänet jossain määrin immuuniksi tuleville infektioille. Kymmenestä ikävuodesta alkaen lapset eivät sairasta flunssaa useammin kuin aikuisetkaan. 

Oireet 

Flunssan oireet ovat kaikille tuttuja. Tauti alkaa tyypillisesti nenän tukkoisuutena ja nuhana sekä usein kurkkukipuna. Yleisoireina ilmenee kuumetta ja vilunväristyksiä. Yskä seuraa tyypillisesti parin päivän sisällä. Flunssaan voi liittyä myös lievää silmän sidekalvon punoitusta. Hyvin tavallista on, että yskimistä ilmenee pitempään taudin muiden oirein jo hävittyä. Flunssa kestää usein yli viikon; esimerkiksi tavallisimman flunssaviruksen, rinoviruksen, aiheuttama tauti kestää lapsilla keskimäärin 7–12 vuorokautta ja aikuisilla kaksi viikkoa. 

Lapsille tulee yleensä samoja flunssaoireita kuin aikuisillekin – yskää, kurkkukipua, juoksevaa nuhaa, aivastelua ja nenän tukkoisuutta – mutta oireet ovat usein vaikeampia ja heillä on useammin myös kuumetta. Toinen ero on, että pikkulapsilla flunssa johtaa usein valekuristustautiin tai korvatulehdukseen. Aivan kuten aikuisillakin, flunssa ja influenssa menevät lapsilla useimmiten itsestään ohi, mutta oireita voi lievittää ja sairauden kestoa voi lyhentää: 

  • Pidä huolta, että lapsi saa levätä mahdollisimman paljon. Jos hänellä on kuumetta, hänen on oltava poissa esikoulusta tai koulusta. 
  • Anna lapselle paljon juotavaa. 
  • Lievitä nenän tukkoisuutta puhdistamalla nenä keittosuolaliuoksella. 
  • Käytä flunssasuihketta estämään virusten kasvua nenän limakalvolla ja nopeuttamaan infektion paranemista. On olemassa suihkeita, jotka on hyväksytty käytettäväksi jo yhden vuoden iästä alkaen. 
  • Jos lapselle nousee korkea kuume, voit antaa ilman reseptiä saatavia parasetamolivalmisteita, mutta älä anna kuumelääkettä tarpeettomasti, sillä kuume on osa elimistön luonnollista puolustusta infektioita vastaan. 

Antibiootteja ei kannata käyttää lapsen tavallisen flunssan tai influenssan hoitoon, koska nämä infektiot ovat lähes aina viruksen eivätkä bakteerien aiheuttamia. Jos lapselle nousee hyvin korkea kuume, tulee korvakipua tai hengitysvaikeuksia tai tila pahenee äkkiä, ota kuitenkin yhteyttä terveyskeskukseen, sillä tämä voi viitata lääkärinhoitoa vaativiin komplikaatioihin. 

Itsehoito 

Tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita alentamaan flunssaan liittyvää kuumetta ja parantamaan huonoa vointia. Nuhan hoitoon on nenäliina paras lääke. Valitettavasti pienet lapset eivät osaa niistää, jolloin limaa ohjautuu nieluun, mikä aikaansaa yskimistä etenkin yöaikaan. Erite myös tukkii helposti sieraimet, jolloin lapsen hengitys häiriintyy ja hän heräilee yöaikaan. Hyvä lääke karstaiseen ja tukkoiseen nenään ovat keittosuolatipat ja -sumutteet. Verisuonia supistavia lääkeaineita sisältäviä tippoja tai sumutteita voidaan käyttää lyhytaikaisesti (yleensä enintään 5 vrk). Flunssaisen lapsen sängyn pääpuolta on hyvä kohottaa sängyn jalkojen alle asetettavilla korotuksilla. Yskän hoitoon ei ole paljon tehtävissä. Yskänlääkkeiden teho ei ole hyvä tavallisessa flunssassa, ja niiden käyttöä on viime aikoina pyritty vähentämään. Paras näyttö yöyskän vähentämisestä on saatu hunajasta, jota voidaan lapselle annostella pari teelusikallista iltaisin. 

Antibiootit eivät auta virusinfektioissa, eikä niitä käytetä flunssan hoidossa. On hyvä muistaa, että tavallisen flunssan oireet, etenkin yskä, voivat jatkua kolmekin viikkoa, ilman että kyse on antibioottihoitoa vaativasta jälkitaudista. Osalla pienistä lapsista pitkittynyt limaisuus voi toki johtaa välikorvatulehdukseen  

Milloin hoitoon 

Pienikin lapsi toipuu flunssasta yleensä hyvin. Lapsi on kuitenkin syytä viedä hoitoon, jos 

  • lapsi muuttuu kivuliaaksi tai alkaa heräillä yöllä 
  • flunssa pitkittyy yli kahden viikon mittaiseksi 
  • kuume kestää yli viisi vuorokautta 
  • kuume laskee mutta nousee uudestaan 
  • lapsella on korkea kuume ja hän väsähtää 
  • hengitys muuttuu tiheäksi tai puuskuttavaksi 
  • hengitykseen liittyy selvä vinkuna 
  • silmät alkavat rähmiä

Tärkeää on lapsen yleisvointi. Jos lapsi vaikuttaa kohtuuttoman väsähtäneeltä, hänet voidaan aina tuoda arvioon. 

Lähde: Duodecim Terveyskirjasto (flunssa lapsella, infektioherkkyys aikuisilla ja influenssa)

Parane flunssasta ja influenssasta 

Flunssaa ja influenssaa aiheuttavat hyvin tarttuvat virukset, jotka tunkeutuvat elimistöön. Toistaiseksi ei ole mitään lääkettä, joka parantaisi flunssan täysin, mutta yleensä ylähengitystieinfektiot paranevat itsestään parissa viikossa. Jos kuitenkin haluat päästä flunssasta nopeasti eroon, voit kokeilla yhtä tai useampaa tuotetta, jotka lievittävät oireita, ehkäisevät virusten kasvua, lyhentävät sairauden kestoa ja vähentävät uuden tartunnan riskiä. 

Flunssaa ja influenssan kaltaisia oireita on erityisen tärkeää hoitaa, jos kuulut riskiryhmään, jonka vastustuskyky on heikentynyt, sillä tavallinen flunssa voi silloin johtaa vakaviin jälkitauteihin, jotka voivat pahimmassa tapauksessa muodostua hengenvaarallisiksi. Jos olet yli 65-vuotias, diabeetikko tai ylipainoinen tai jos sinulla on krooninen sydän- tai keuhkosairaus, aloita hoito heti kun huomaat ensimmäiset flunssan oireet, joita ovat yskä, kurkkukipu, nuha ja yleinen voimattomuus. Hoito on nimittäin kaikkein tehokkainta sairauden alkuvaiheessa. 

Vinkkejä lievittämään flunssaa ja nopeuttamaan paranemista 

Parasta on tietysti, jos flunssan ja influenssan voi ehkäistä, mutta jos olet jo sairastunut, on olemassa kotikonsteja, lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita, jotka voivat auttaa pääsemään sairaudesta nopeasti eroon. 

Yleisiä ohjeita 

  • Juo runsaasti 
  • Nuku pääpuoli kohotettuna nenän limakalvojen turvotuksen vähentämiseksi 
  • Ota rennosti ja lepää mahdollisimman paljon. Jos flunssa on lievä, voit varmaan käydä töissä, mutta jos sinulla on kuumetta, jää kotiin. 

Vinkkejä flunssan/influenssan välttämiseen

  • Pese kädet usein saippualla, ja pidä huolta, että peseminen kestää riittävän kauan. Huolellinen käsien pesu on erityisen tärkeää ennen ruokailua ja vessassa käynnin ja niistämisen jälkeen sekä jos olet ollut sellaisessa paikassa, jossa virukset helposti leviävät, kuten esikoulussa tai bussissa. 
  • Vältä koskettelemasta kasvojasi pesemättömin sormin varsinkaan silmien tai nenän kohdalta. 
  • Vältä tapaamasta ihmisiä, joiden tiedät olevan sairaana, tai ainakin olemasta lähikontaktissa heidän kanssaan. 
  • Pidä huolta, että nukut riittävästi.  
  • Syö monipuolisesti ja terveellisesti  
  • Liiku säännöllisesti. Liikunta sopivina annoksina vahvistaa vastustuskykyä ja vähentää stressiä, joka on yksi niistä tekijöistä, jotka lisäävät riskiä sairastua flunssaan. 
  • Lopeta tupakointi. Tupakointi voi vahingoittaa limakalvoja ja värekarvoja, jotka suojaavat keuhkoja viruksilta ja bakteereilta, ja se voi myös heikentää vastustuskykyä. 
  • Ota kausi-influenssarokote erityisesti, jos kuulut johonkin riskiryhmään. Rokotuksen lisäksi käytä viruksia estävää nenäsuihketta saadaksesi lisäsuojaa. 

Estä infektion leviäminen 

Jos olo tuntuu yleisesti huonolta ja alkaa yskittää, nenä vuotaa tai kurkku on kipeä, on mahdollista, että olet jo saanut tartunnan. Flunssavirukset leviävät yleensä helposti ja nopeasti varsinkin ensimmäisinä päivinä, mutta niiden tarttumista voi vähentää noudattamalla hyvää hygieniaa. 

Kuinka estää flunssan/influenssan tarttuminen 

  • Pese käsiäsi usein ja pitkään, vähintään 20 sekuntia. Ellei vettä ole saatavilla, voit hyvin käyttää käsidesiä. 
  • Yski ja aivasta mieluummin kyynärtaipeeseen kuin kämmeneesi. 
  • Vältä lähikontaktia ja vältä pitämästä toisia kädestä. Virukset tarttuvat useimmiten suorassa kontaktissa tai leviämällä ilmassa lähietäisyydelle. 
This site is registered on wpml.org as a development site. Switch to a production site key to remove this banner.