Virukset

Kun sairastut flunssaan tai influenssaan, se tarkoittaa sitä, että virus on hyökännyt elimistöön. Mutta mitä virukset oikeastaan ovat? Virukset ovat hyvin pienikokoisia jotka ovat erikoistuneet tunkeutumaan elävien eliöiden soluihin, joissa ne sitten lisääntyvät.

Flunssan aiheuttajaviruksia tunnetaan yli 200 erilaista, joista yleisimpiä ovat rino-, korona-, influenssa- ja RS-virukset. Influenssaepidemioita esiintyy maailmanlaajuisesti joka vuosi ja Suomessa niitä on yleensä marras-maaliskuun aikana. Tavallisina vuosina sairastuu noin 10% väestöstä.  Influenssan aiheuttavat influenssavirukset*

*LÄHDE Duodecim: Infektioiden aiheuttajat: loiset, bakteerit, sienet, alkueläimet, virukset ja prionit.

Virukset elimistössä

Kun virus pääsee elimistöön, ihmisen immuunipuolustus reagoi siihen muodostamalla vasta-aineita, jotka sitoutuvat ”tunkeilijoihin” ja tuhoavat ne. Mutta koska virustyyppejä on niin monta ja ne ovat taitavia muuntautumaan, elimistön on vaikea tunnistaa niitä, kun seuraava infektio tulee. Siksi immuunijärjestelmä ei pysty antamaan pitkäaikaista suojaa flunssalta eikä influenssalta.

Miten virukset tarttuvat?

Flunssavirukset voivat tarttua sekä suorassa kontaktissa, esimerkiksi jos kättelee tartunnan saanutta, tai epäsuorassa kontaktissa, jos koskettaa jotain, mitä on aiemmin koskettanut sairas ihminen, jolla on ollut viruksia käsissään.

Virukset voivat elää puoli vuorokauttakin kovilla pinnoilla, kuten pöydillä, ovenkahvoissa ja kännyköissä, mutta ne eivät selviydy aivan yhtä pitkään iholla ja pehmeillä pinnoilla, kuten vaatteissa. Virustartunnan voi saada myös, jos tartunnan saanut aivastaa tai yskii aivan vieressä ja ilmaan leviää pikkuruisia, viruksia täynnä olevia nestepisaroita; tätä sanotaan pisaratartunnaksi.

Toisin kuin bakteerit virukset eivät pysty lisääntymään yksinään, vaan niiden säilyminen hengissä riippuu täysin siitä, pystyvätkö ne kiinnittymään isäntään, jolla on eläviä soluja. Virukset tarttuvat yleensä nopeasti ja ovat erityisen tartuttavia ensimmäisinä päivinä tartunnan jälkeen, osittain siksi, että viruksen kantaja ei aina tiedä tartunnasta ja levittää sitä tietämättään. Flunssat tarttuvat helpoimmin talvikaudella, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa sisällä.

Mitä bakteerit ovat?

Bakteerit ovat hyvin pieniä, yksisoluisia eliöitä, joita on kaikkialla, sekä ihmisen kehossa että ympäristössä. Ne lisääntyvät nopeasti jakautumalla ja ovat hyvin sopeutumiskykyisiä, ja siksi ne voivat elää ääriolosuhteissa.

Ihmisessä on iholla ja limakalvoilla 1,5 kiloa bakteereita. Tätä bakteeristoa kutsutaan normaaliflooraksi, ja se on ihmiselle hyödyllinen. Se vastustaa ihmiseen ulkoapäin tunkeutuvia tautia aiheuttavia bakteereita ja säätelee monia elintoimintoja. Ihmisen oman bakteeriston epätasapaino on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi allergian syntyyn, lihavuuteen, diabetesriskiin, moniin autoimmuunisairauksiin ja syöpäriskeihin. Antibioottihoito häiritsee aina ihmisen normaaliflooraa, ja sen epätasapaino jatkuu kuukausia hoitokuurin jälkeen. Lapsi on kohdussa bakteeriton (steriili) ja saa bakteeristonsa äidiltään synnytyksen ja imetyksen yhteydessä.

Bakteerit ovat ennen kaikkea hyödyllisiä. Luonnon elollisen aineksen kiertokulku tarvitsee mädättäjä- ja lahottajabakteereja. Ihmisen hyötykäytössä bakteerit ovat esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, öljyperäisten jätteiden hajottamisessa, rokotetuotannossa sekä lääkkeiden kehittelyssä ja tuotannossa. Osa antibiooteista on bakteerien tuotteita.

Valitettavasti on myös paljon sairautta aiheuttavia eli patogeenisia bakteereita. Esimerkiksi borrelioosi, hinkuyskä, tuberkuloosi, klamydia sekä pneumokokkien ja salmonellan aiheuttamat sairaudet ovat bakteerien aiheuttamia.

*LÄHDE Duodecim: Infektioiden aiheuttajat: loiset, bakteerit, sienet, alkueläimet, virukset ja prionit 

Mitä eroa bakteereilla ja viruksilla on?

Sekä virukset että bakteerit voivat aiheuttaa sairauden tunkeutumalla elimistöön, ja tartunta tapahtuu suunnilleen samalla tavalla. Niillä on silti myös paljon eroa. Bakteerit ovat suurempia kuin virukset ja voivat elää ja menestyä melkein missä vain, kun taas virukset pystyvät lisääntymään vain tunkeutumalla eläviin soluihin. Bakteeri- ja virusinfektioita myös hoidetaan eri tavalla. Virussairauksiin on vähemmän lääkkeitä, ja vaikka antibiootit tehoavat bakteereihin, ne eivät vaikuta lainkaan viruksiin. Vain muutamiin virustauteihin on olemassa tehokas lääkehoito. Joihinkin virustauteihin on tehokas rokote.